Kuoron Historia
Hääkuoron perusti vuonna 1963 kanttori Aaro Kentala. Kentala loi aikoinaan kuoron perusohjelmiston sekä linjan sovittaen ja sanoittaen runsaasti sekä omaa että muiden kaustislaisten säveltäjien materiaalia. Hän oli kuoronsa edessä sen palava innostaja ja sekä laulajiin että kuulijoihin iloa heijastava esiintyjä. Kuoroa ovat Kentalan jälkeen johtaneet Sibelius-Akatemian lehtori, professori Heikki Laitinen, kanttori Maarit Nikula, musiikin lehtori Jarmo Kotaja, musiikin maisteri Arto Anttila sekä musiikin lehtori Markus Luomala. Vuoden 2024 alusta alkaen kuoroa on johtanut monipuolinen musiikin ammattilainen: kuoronjohtaja, laulupedagogi, laulaja, säveltäjä, sovittaja ja taiteellinen tuottaja Marita Kaakinen.
Hääkuoro on alusta saakka ollut perussoinniltaan sekakuoro. Nykyisin kuoroa pääasiassa säestävän kansanmusiikkiyhtye Tallarin lisäksi kuoro on vuosikymmenien ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä myös Purppuripelimannien sekä lukuisten muiden pelimannien kanssa.
Ohjelmiston perusrunko on koko kuoron olemassaolon ajan koostunut kaustislaisten kansansäveltäjien – mm. Kreeta Haapasalo, Wiljami Niittykoski, Konsta Jylhä ja Aaro Kentala – tuotannosta. Ohjelmistoa on viime vuosina laajennettu mm. Kaustisen laulukirjasta poimituin sävelmin ja sanoituksin.
Suuri osa kuoron esittämistä kappaleista on Jarmo Kotajan Hääkuorolle omistamia sovituksia, joilla on uudistettu kuoron sointia perinteitä kunnioittaen. Kotajan ohella kuoron ohjelmiston uudistamiseen on osallistunut Paula Puusaari useilla lämminhenkisillä vanhoihin pelimannisävelmiin tekemillään sanoituksilla ja Asko Hanhikoski omilla sävellyksillään.
Hääkuoro on konsertoinut Suomen lisäksi muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kuoro on ollut Kaustisen kansanmusiikkijuhlien (Kaustinen Folk Music Festival) luottoesiintyjä niiden alusta alkaen, viime vuosien aikana yhä useammin myös kokonaan omilla kirkko- ja muilla konserttikokonaisuuksillaan. Kuoro on niin ikään joskus tukijalaksikin mainittu vakiokokoonpano useissa suurissa kansanmusiikkijuhlia varten tuotetuissa kaustislaisissa produktioissa. Kuoro on julkaissut useita äänitteitä.
Kuoron Esiintymisasu
Kaustisen puvun – Hääkuoron esiintymisasun – suunnitteli lavastaja-puvustaja Anneli Qweflander v. 1972. Asu on mukaelma vanhasta hääpuvusta, joka oli väriltään musta. Naisen puku on yksiosainen, tytön puku koostuu liivihameesta, valkoisesta paidasta ja esiliinasta.
Kumpaankin pukuun kuuluu kaulaan kiinnitettävä morsiustaivas ja kukkakuvioiset säärystimet. Fransukoristeinen morsiustaivas on pienoismalli häätalon isosta morsiustaivaasta, jonka alla hääparivihittiin. Morsiustaivaan keskellä oleva peili kuvaa häätalon seinille asetettuja peilejä, joiden tarkoituksena oli karkottaa pahoja henkiä. Alkujaan pukuun kuului myös morsiuskruunu.
Oikeaan ranteeseen naisilla on sidottu silkkinauhalla ”nyytinki-nästyyki” –liina, jolla ennen vietiin ruokaa häistä kotiin jääneille. Naisen puvun selkämyksessä on kukkakuvio sekä viulun tallan kuva. Miehillä on mustat suorat housut, valkoinen puhvihihainen paita ja liivi, jossa on viulun ääriviivat. Alun perin miehet käyttivät myös polven alapuolelle solmittavaa ”tupsua”. Tämän käyttämisestä luovuttiin.
Kaustisen puku ei ole kansallispuku vaan laulajien ja pelimannien juhla- ja esiintymisasu. Naisten puvun helman väriraidasta, esiliinasta ja miesten liivin kauluksen väristä tunnistaa minkä kylän laulaja tai soittaja on kyseessä. Eri kylien teemavärit on valittu rekiraanujen värivalikoimien mukaan.
